Purukumilla paikkasimme sen..

Huomasin kuistin peltikatossa pienen reiän, kuin kynnen painauman. Mikä lie putki on tässä ollut pystyssä. Myyjän mukaan kuistin yläpuolella ei ole koskaan ollut parveketta. Ja tätä kuistia ei ollut vielä olemassa, kun käynti yläkerran hellahuoneisiin oli ulkokautta. 

Paikkasin sen purukumilla kuten Pikku-Matin pyörän kumin konsanaan!

Tai siis bitumilla!

Tässä vielä kuva Vihtori-vaa’asta, joka löytyi pimeyden kätköistä! Eli tänne muuttaessani täpötäyden liiterin pimeimmästä nurkasta.

Autotallin sokkeli

 Autotallin etelänpuoleinen sokkeli oli huonossa kunnossa. Pinta oli jauhomaista ja koskettaessa varisi hiekkana alas. Kuvassa näkyy säästöbetonin sisälle kätketyt kivet.. pinnasta oli hävinnyt jopa yli kymmenen senttiä. 

Tämä korjaus tuntui niin isolta hommalta, että otin vanhoihin taloihin perehtyneen työmiehen hommiin.

Ensimmäiseksi kaivettiin uudelle anturalle tilaa osittain vanhan sokkelin alle kolmessa osassa.

 

Etukulma oli niin hauras, että siitä putosi pala alas! Betonivalun sijaan siihen päädyttiin laittamaan harkot.

 

Anturavaluun upotettiin paljon rautaa! 

Korkeutta nostettiin myös vähän kerrallaan.

 Aikamoinen sätös! Maksetun miehen idea käyttää  kattopeltiä muottina oli hyvä, mutta tukemiseen käytettiin kaikki tipulan purkamisesta vapautunut puutavara.

Melko psykedeelinen siitä tuli, mutta ainakin kestää! Rautaa tuli niin paljon, että pärjää vaikka panssarivaunulle!

Ovien asento korjaantui kun etukulma muuttui tukevammaksi. Kirveellä veistelin hannaavia osuuksia ovesta pois, siirsin hieman säppiä ja kas! oven saa nyt jopa lukkoon!

Pohjoisen reunan sokkelin tukemiseksi on jo hyvät suunnitelmat, nyt kun tiedän miten valuhommia tehdään!

Tipulan katto

 Myrsky repi osan tipulan kattoa alas keväällä 2020.

Katon rakenne on niin kevyt, että piti värkätä lapetikkaat avuksi. Näissä roikuin kiinnin kuin mato ja jotenkin yritin bitumiliimaa levitellä ja nauloja tikutella saumoihin.

Työ sujui kuin tanssi, kiitos serkulta satujen hyvien neuvojen ja huopakääröjen!

Hyvä apulainen on aina poikaa!

Uusi rakennusteline auttoi myös paljon, kun vuotia nostettiin ylös.

 

Tipulan turhakkeet

Tipulan takana oli epämääräinen kasa purkulautaa ja kakkoskakkosta aiemmin puretuista häkeistä ja ulokkeista. Ja myös paksu kerros vaahteranlehtiä.

Tänä keväänä 2020 siivosin kaiken puutavaran nauloista, ruuveista sekä kulmaraudoista. Suurin osa on vielä käyttökelpoista tavaraa.

Sitten vähän helpompi homma: etupuolella oleva lavetti pois, sen yksi ainoa peruskivi ylos ja kaikki tasaiseksi. sekä nurmikon kylvö alueelle.

 

Päätyhäkkyrän purkaminen oli vähän monimutkaisempi homma. Kanaverkkoa oli paljon, ja myös korkealla,

 

Oudoltahan se näin ensihätään näyttää!

Takapuolella oli suurin työ. Koppi oli kallistunut pahasti ja repinyt seinäpanelia irti (koska oli kiinnitetty paneeliin, ei pystytolppaan, onneksi). Osa purkutavarasta on priimaa, osa kokonaan lahoa. 

Täällä, niinkuin muillakin seinustoilla, sahasin kannatinparrut poikki seinän myötäisesti. Tuo pitkä puunvärinen lauta lähti myös, sillä se ei kuitenkaan ollut ikkunan yläreunan suoja, vaikka siin ensin ajattelin.

Nyt on vielä hommaa sortteerata ja varastoida kaikki purettu puutavara. Kaksi kottikärryllistä epämääräistä tavaraa on jo sahattu saunapuiksi.

Näin on blogi jälleen ajan tasalla!

Maalari maalasi taloa

Saunan terassin eli vilpolan pääty tuli viimein maalattua Virtasnäytteellä! Eli Virtasen maalitehtaan ilmaisella pikkupurkilla. Maali riitti nipin napin.

 

Vilpolan sisäpuolen maalasin Ottossonin ohennetulla pellavaöljymaalilla. Vain ikkunanpuitteet ja parrut maalasin toiseen kertaan, ohentamattomalla maalilla. 

Samalla uusin ikkunaa paikoillaan pitävät palikat siisteihin pieniin kulmarautoihin,

Nyt näyttää siistiltä ja valoisalta!

Tiilipatio

Koronakevään 2020 hommia:

Olen korjaillut tiilipatiota moneen kertaan ja tuo yksi kulma on aina jäänyt kummalliseksi ja vajaaksi, koska niin se oli alunperinkin.

 

Ei siitä nytkään ihan hyvä tullut, mutta ainakin on symmetrinen!

 

 

 

-dddbbb-

 

 

Tämä pieni homma on pitänyt tehdä heti alusta saakka: talon rappusiin kunnon laudat. Entinen oli harva; kahden laudan väli oli turhan leveä. No, tulihan se tehtyä ennenkuin kuusi vuotta tuli täyteen!

Ja tässä purkit mitä kaupasta ostettua on istutettu minun toimestani!

Ah! Kevät!

 

Ja kurjet naapurin pellolla!

Tatarpuskan hävitysprojekti ym

Tipulan vieressä on komea tatarpuska. Varret ovat parimetriset ja valkoinen huiskilokukinto komea. Halusin siitä kuitenkin eroon, sillä juuri siinä kohtaa on paras ilta-aurinkopaikka!

Edellisenä syksynä tasoittelin ympäristöä ja siivosin tatarten varret risuaitaan. Pohjalla oli järkyttävän paljon vanhaa vartta ja roskaa.

Monta päivää kaivoin hienoa hiekkaa talteen, toin kompostista multaa tilalle ja talloin kaikkea tasaiseksi.

Kylvin nurmikon, mutta koska vastoin ennustetta ei satanutkaan, kastelin kylvöstä joka ilta ettei se kuivuisi helteessä. (kesä 2019)

Ja lopussa kiitos seisoo! Hieno ja tasainen nurmikko!

Tatarta nousee tietenkin vielä monta vuotta, mutta nurmikkoa leikatessa sekin menee nurin.

Myöhään syksyllä siivosimme L:n kanssa vattupusikon pohjia viimeisistä risuista. Tarkoitus olisi saada ruohonleikkurilla ajettua polut pusikkoon, jotta vattujen poimiminen olisi hepompaa.

Risuaita kasvoi mukavasti!