Uusi rappu saunan eteen

Alkutilanne oli melko alkeellinen. Piti tietää tarkasti mihin astuu, ettei lennä nurin. Etenkin pimeällä tämä oli haastavaa (vai mitä, Lauri ja Jari!). Onneksi kukaan ei kaatunut.

Tässä vaiheessa olin jo lisännyt pari pienehköä kiveä nurkkaan, joka näkyy yläkuvassa vasemmalla.

Saunan sivuitse autolle ja roskikselle vievä polku oli myös  hyvin möykkyinen, puhumattakaan piharakennukselle vievästä rinteestä.

No, ensin pitäisi purkaa vilpolan lattia, sillä sieltä saisin hyvät alajuoksut... Joten työ tuli aloitttua hieman väärästä kohtaa, kiviportaan rakentamisesta:

Kivet tulivat suunnileen samaan korkoon kuin vilpolan lattia. 

Nyt työ jäi useaksi viikoksi vaiheeseen... Kunnes lokakuun lopulla vilpolan lattia oli purettu!

Ja sitten fundeeraamaan ja aprikoimaan. Ja vatupasseeraamaan. Onneksi huomasin ajoissa, että pieni vatupassini oli jähmettynyt kylmässä! 

Peruskivien päälle laitoin kaistat autotallista löytynyttä kattohuopaa. Ja eikun naulaamaan!

Kansilaudat on saunan takaa ja autotallin kupeelta löytynyttä lehtikuusta, joka oli joskus ollut jonkun terassin kantena. Ruuvit niissä oli edelleen pystyssä, joten pieni siistiminen oli paikallaan.

Ja eikun vasara heilumaan! Nauloja oli niukanlaisesti (kaksi per lauta), joten asiaa rautakauppaan tuli. Toivottavasti lämpimiä ilmoja vielä riittä, että saan loput naulat naputeltua paikoilleen.

Vilpolan lattian etureunaan piti vielä pläjäyttää tuollainen kaunistuslista..

Väliaiksisen etuportaan tein vanhoista harkoista.

Nyt kulku on huomattavasti helpompaa. Sen huomaa etenkin puita kantaessa. Ja pimeässä.

Jos maa ei heti jäädy, saatan saada kiviportaitakin jatkettua.. Tai keväällä sitten...

Vilpola osa 2

Purin vilpolan tuplalattian.

Tuli niin avaran oloista...

Sinne meni kansilaudat lattian alle:)

Lattian madaltamisella tavoitin sen mitä halusinkin. Tässä vilpolassa istujan maisema ennen ja jälkeen:

Mihinkä kohtaan voisin ne lisätuet alaosastaan tukea?

Ja tässä vielä yläosan tukien pohdintaa ja poikkileikkauksia:

Muistiinpanoja

Blogista Falla - en levande lantgård byggs upp (http://sagalund.blogspot.fi)

Byggnadskonservator Johanna Lehtola jämnar ut väggytan
med en blandning klister och cellulosaull, ett trick vi fick lära oss
från Byggnadskulturcentret Toivo.

Kynnyskysymyksiä eli pientä puuhastelua

Ulommainen ulko-ovi oli tosi tiukka. Ryhdyin parantelemaan tilannetta vasta kun olin painanut oven lasin rikki ovea sulkiessani:(
Kynnyksestä lähti puolisen senttiä.

Sisempikin ovi on liian tiukka, mutta sillä puolella ovea pitää hioa alareunasta. Lattia on niin korkealla, ettei kynnysmatto mahdu väliin.

Rappukamarista (huone B) vie ovi lasikuistille. Oven alla oli kolme senttiä tyhjää - kynnys puuttui kokonaan. Eipä muuta kuin sopivaa lautaa etsimään ja vähän fylliä väliin. Vielä ovea pitää tiivistää, niin vilu pysyy ulkopuolella.




Sama ongelma keittiön ja rappukamarin välillä (huoneet D-B) . Ovea on joskus lyhennetty alapäästä reippaalla kädellä. Olisiko lattiat joskus korotettu ja nyt viimeisessä remontissa palautettu alkuperäiselle tasolle...
Sit joskus, kun kunnostan oven, lisään oven alareunaan puuta. Nyt "väliaikaisesti" korotin kynnystä. Täytyy vielä laittaa toinen puoliskokin, että ovimakkara pysyy paikoillaan (hiekalla täytetty pötkylä, joka estää vetoa).

Ja tässä vielä saman oven yläkarmia:
miksi ihmeessä tiivisteen päälle on vedetty maali...

Talon ja alueen historiaa

Kirjasta "Elämää lankarullan ympärillä, muistoja ja tarinoita Kaukaan Iitin lankarullatehtaalta ja Hiisiön kyläyhteisöstä" (Kaukaan perinnepiiri 1998):

"Liike-elämää Kaukaalla ja Mankalassa
Yrjö ja Martta Koskinen perustivat leipomoliikkeen Tähtisen rakennuttamaan taloon kylän keskelle. He pitivät myös kahvilaa samassa talossa vuosina 1920-1937. Monille senaikaisille ihmisille on jäänyt mieleen leipomon ihana tuoksu ja punaisen limonaayin makeus. Leipomotuotteita vietiin myös Lahteen Yrjö koskisen "Piirongilla", T-mallin Ford-henkilöautolla. Arvi Virtanen perusti sen jälkeen kaupan tähän rakennukseen  rakennukseen ja ajeli taksia siinä ohessa."

Tervaharju 14.8.1959 Suomen Ilmakuva Oy

****

Iitin historia, osa 1, sivu 412, jossa kerrotaan isojaon liikamaista:

"Sääksjärven liikamaa Hiisiöinen jäi toistaiseksi kylän yhteiseen käyttöön .."

Isojako aloitettiin Iitissä vasta vuonna 1774. Viimeisiä jakoja suoritettiin vielä 1800-luvun puolivälissä.

Sääksjärven kylässä isojako pantiin alkuun vuoden 1784 lopussa. 

Samassa kirjassa sivulla 553 kerrotaan Kurrin kartanon syntyvaiheista:

"Kurrin kartanon syntyhistoria liittyy lähinnä toimeliaan Stråhle-suvun suuriin maataloudellisiin yrityksiin. Korven keskelle Hiisiöistenmaahan, Kurriin perattiin lyhyessä ajassa valtavia vainioita ja entinen Perheniemen kartanon metsätorppa näin muuttui 1850-luvulla aloitetun järjestelmällisen raivaustyön tuloksena huomattavaksi ja tuottavaksi sivukartanoksi

...

Hiisiöisten hedelmällistan maiden valtaamista suunniteltiin jo Brunowien aikana. Lupa uusien kruununtilojen, Ison ja Vähän Hiisiön muodostamiseen oli saatu v. 1809. Tilat jäivät kuitenkin toistaiseksi aivan vaatimattomiksi ja vasta v. 1846 toimitettiin tilojen lohkaiseminen. Kurri juontaa juurensa näistä molemmista uutistiloista, joiden manttaaliluku oli 1/4..."

Vilpolan katon rakenne

Uuden saunarakennuksen kuisti on laajennettu vilpolaksi.

Kattovasat lepäävät yläkolmanneksen kohdalla poikkihirteen (n 1,5 m).

..mutta alapäässä ei ole mitään tukea (n 2,5m), vain räystäslauta. 

Pystytukia on vakautettu:

Ja lattioita onkin kaksi päällekkäin.

Pitäisikö tehdä jotain?

Ihan pihalla